Uumoilin jotain tällaista jo aiemmin keväällä, kun aina uuden tulppaanikimpun saavuttua asuntoon, aloin olla tavallistakin aivastelevaisempi ja tukkoisempi, mutta en tajunnut aiemmin tarkkailla riittävän huolellisesti oireitteni kehittymistä, joten en voinut olla vielä kovin varma asiasta. Nyt alkaa vaikuttaa jo surullisen vahvasti siltä, että aivastukseni johtuvat nimenomaan tulppaaneista.
En edes tiennyt, että tulppaaneillekin voi olla allerginen. Tai no, sen toki tiesin, että periaatteessa mille tahansa voi herkistyä, mutta en ole tainnut ikinä tavata ketään, joka oirehtisi tulppaaneista. Leikkokukista liljat olen kyllä julistanut pannaan jo ajat sitten niiden hirvittävän allergisoivan hajun vuoksi, mutta muihin kukkiin olen suhtautunut ihan suopeasti.
No, vaikka Krotti on sanonut, ettei ole koskaan nähnyt kenenkään menevän niin surulliseksi aivastelun takia kuin minun (en ollut itse kiinnittänyt siihen huomiota, mutta ilmeisesti mielialani vajoaa aivasteluaamuina jotenkin poikkeuksellisen alas), ja tulppaanithan ilmeisesti saavat minut aivastelemaan melkoisesti, en kuitenkaan ajatellut lopettaa niiden hankkimista aina silloin tällöin. Ehkä vähän taukoa kannattaa pitää, mutta lopullisesti en haluaisi luopua.
Toki, jos alan saada vielä pahempia oireita (kuten hengenahdistusta tai ihottumaa), täytyy asiaan alkaa suhtautua vakavammin. Aivastelu ei onneksi ole erikoisen vaarallista, vaikka se tekisikin minut vähän surkeaksi aina välillä. Antihistamiinit kuitenkin tepsivät siihen jossain määrin - ainakin sen verran, että allergialääkkeen otettuani aivastan enää vain parin minuutin välein. Sillä tahdilla pärskivä pystyy saamaan jotain aikaiseksikin.
Aika harmillista mutta onneksi ei sentään vakavaa. Ei kun siis... Oi voi, mikä tragedia kohdalleni onkaan osunut! Mikä hirveä onnettomuus! Miten voin elää tämän asian kanssa?! Ah, ma karsin! Varaan heti ajan siedätyshoitoon!
Ekat kolme kuvaa otin tulppaanien hankintaa seuraavana päivänä, viimeiset kolme lähes viikkoa myöhemmin. Olen harvemmin onnistunut pitämään leikkotulppaaneja yhtä pitkään näin hyväkuntoisina. Niin että niitä aivasteluaamuja onkin sitten riittänyt ihan poikkeuksellisen paljon. No, en kyllä valita. Enimmäkseen tulppaanit ovat kuitenkin niin ilahduttavia.
Eivätköhän nämä istu mukaan sekä Tulppaanitorstaihin että Kukkailotteluun, vaikka postauksen tekstisisältö onkin nyt jotain ihan muuta. Tämä runsas kimppu syntyi yhdistämällä kaksi pienempää kimppua erivärisiä tulppaaneja samaan maljakkoon. Leikkasin vain varret saman pituisiksi, poistin vähän lehtiä ja asettelin kukat rennosti sikin sokin. Mielestäni tämä on aika veikeä väriyhdistelmä.